Vaivun uniin,
syviin sellaisiin
Piirrän sun kasvos mun piirrustuksiin,
niihin kauniisiin...
Annathan langenneelle enkelille anteeksi?
- Heippa! -
En ole taaskaan pitkään aikaan kirjoitellut, anteeksi kauheasti! >n< Mut on ollut niin paljon ajateltavaa... Ja niin paljon tehtävää, eikä sitä millään jaksaisi... Tänäänkin olin nukahtamassa koulun käytäville, kun oottelin äikäntunnille pääsyä.. (En oikeastaan meinannut vaan nukahdin! Heräsin onneksi siihen kellon soittoon ~) Muutenkin olen voinut tänään pahoin, jostain syystä... On tehnyt mieli koko ajan "puhua norjaa", mutta ei sitten kuitenkaan. Ja monta kertaa olen meinannut saada sydärin, kun olen nähnyt sen erään... >///<
Oikeastaan olen koko päivän ajatellut häntä. Tai ainakin silloin, kun yksin olen jäänyt.. Mut en uskalla sanoa hänelle enään mitään. Onhan siitä jo vuosi, kun viimeksi edes tervehdin häntä.. Tiedän olevani julma, ja enkä saisi ikinä anteeksi typeryyttäni... Miten selviän tästä...?
Moni toivoo minun kärsivän, näkeehän sen jo katseista. Noh, en ole heille vihainen lainkaan. On se ymmärrettävää. Olen kärsinyt jo niin monta vuotta, että olen jo tottunut siihen... Gomen, mutta asia sattuu vaan olemaan näin u_u
Tänään käytiin muuten Veturis, ostaas uus takki. OuO Tähän asti olen pärjännyt vain isän hupparilla... =u='' Ja se takki on ihan yber ihana ~ >u< (Vaikka onkin hieman miesmäinen, mut silti!) Ja viel pitkä semmoin... QuQ Muuten oli mennä hermot siellä. Äitini jaksoi päsmäröidä kokoajan raivostuttavasti, kuin myös pikkusiskoni. Pikkusysterini on ollut muutenkin tänään niin vittumaisella päällä tänään, että ei nyt mitenkään uus juttu, ei lainkaan... Kiusataanko minua täällä tahallaan? Vaikka äidillekin totesin huonoa oloa niin monesti, niin arvatkaapas ottiko hän sitä kuuleviin korviinsa lainkaan; Ei todellakaan. Oli niin lähellä, etten olisi laatannut Cittarin lattialle... Päätäkin särki hemmetisti...
Päivän piristeet ovat olleet vanhin isosiskoni ja ystäväni koulust C:: Ai että isosiskoni sai minut nauramaan kovasti hauskan tyhmillä jutuillaan. Hän ei tiennyt, että kilpirauhanen on kaulassa eikä mahassa xDD Kumpa myös muut sisarukseni olisivat tuollaisia... Kun miettii, vanhin siskoni huomioi minua, ainakin jonkun verran. Toinen isosiskoni ei edes soittele eikä mitään. En näe häntäkään kuin kerran vuodessa... Jos edes sitäkään! Muutenkin tuntuu välillä siltä, että kaikki karttaisivat minua... Tainoh, ainahan ne ~ Pelotan nykyisiä seiskojakin :p (Ainakin seiskat alkaa täristä pelosta, kun ilmaannun paikalle... Enkä tiedä, että miksi?)
Tajusin muuten, että se eräs muistuttaa kovasti ulkonäöltään Okumura Yukiota. .__. Muistuttaa, mutta ei kuitenkaa... Tajusin sen tänään tuijotellessani Yukio-figuuria, joka sattui olemaan hyppysissäni... :'D Ja jos kukaan ei tajunnut mitään, kenestä Yukiosta puhun, googlatkaa. Se on se varmin tapa saada selville ~ C::
En jaksa enään kirjoitella tämän enempää ~
- Vi ses! -
Ps. Olen varma, että revähdätte tälle videolla C:: ~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti