- Hei taas -
Tässä sitten ollaan vietetty päivä kotona. Oikun mukavaa; Sairaana ja moituttuna. Ihan kuin minun mielipiteillä ei olis mitään merkitystä enään... Tämä on taas tätä samaa rundia...
Ai miksi nyt olen tälläisellä tuulella? Ääh, en jaksa selittää. Pilaisin vain muiden päivän valittamalla tässä. (Tai oikeastaan illan, sori!)
Mut siis, mitäs täs. Kotona olen siis ollut koko päivän, toipilaana yhä. Ruoka ei ole sinänsä maistunut lainkaan ja eikä ole oikein huvittanut tehdä yhtään mitään... Haaveillut olen, mitäs muutakaan? Ai mistä? Ehheh... Tulevaisuudesta. Millainen se on? Valoisa? Pimeä? Ken tietää...
Olen myös tässä toivonut, että saisin asian sovittua erään kanssa... Jos vain oppisin olla livistämättä paikalta....
Muuten päiväni olen käyttänyt lukemiseen.(Ja siihen haaveiluun) Olen myös toivonut koulun alkua, eräästä syystä... ~
Sydämeni puuttuu,
se lentää pois
Se tuhansiksi, värikkäiksi perhosiksi muuttuu,
niin kauniita kun olla vois
Aukko rinnassani pian mustuu,
ja tunteeni muuttuu olemattomiksi, noinko ois?
© Hanako Mikamichi, "Kave"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti